Sarjassamme jääkiekkoilijoiden rosoisia elämäkertoja, tämä kirja kertoo Hannes Hyvösen urasta jääkiekkoilijana.
Kirjan päähenkilö on Oulussa vuonna 1975 syntynyt urheilija, joka voitti urallaan MM-pronssia, KHL:n mestaruuden, kolme Suomen mestaruutta sekä pelasi NHL:ssä 42 ottelua.
Siinä missä Suomen kirkkaimmat jääkiekkotähdet, kuten Jari Kurri, Teemu Selänne, Saku ja Mikko Koivu, Olli Jokinen tai Teppo Nummelin ovat pelanneet pitkän uran lajin kiistattomalla huipulla, Hyvönen oli pelaaja, joka taisteli urallaan paikasta kaikkein kirkkaimmissa parrasvaloissa. Hän pelasi maajoukkueessa ja NHL:ssä, mutta pitkä ura näillä tasoilla jäi saavuttamatta.
Tarinan kaari on tutun oloinen. Lahjakas ja kovaa harjoitteleva nuori urhelija etenee urallaan, kunnes eteen tulee loukkaantumisia, useista joukkueiden vaihdosta syntyvää irrallisuutta ja yksinäisyyttä. Kuvaan astuvat päihteet ja elämänhallinnan ongelmat. Maat, maanosat ja joukkueet vaihtuvat tiiviiseen tahtiin. Matkan varrella kariutuu kaksi avioliittoa.
Tahto pelata, tehdä maaleja ja menestyä nostaa Hyvösen kerta toisensa jälkeen fyysiseen kuntoon, jolla pelipaikka joukkueessa lunastetaan. Henkinen tila ei aina ole samalla tasolla fyysisen kanssa, eikä peli silloin suju.
Hyvönen pelaa uransa aika Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä, Valko-Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Nopeasti laskien eri seuroja on lähes 20. Seuran vaihtuessa perhe jää toiseen maahan, muuttaa mahdollisesti myöhemmin perässä, kunnes matka jatkuu seuraavaan maahan ja seuraan.
Rahaa tulee ja menee. Parhaimpina pelivuosina palkka on hyvä ja esimerkiksi asumisen taso sen mukainen. Kun ollaan pohjalla, Hyvönen on on ilman omaa asuntoa ja nukkuu kavereiden nurkissa. Paheneva syrjäytymisen kierre vie rahat ja terveyden.
Peliuran aikana Hyvönen pelaa tärkeitä pelejä kipulääkkeiden voimalla jalka murtuneena ja käsi poissa sijoiltaan. KHL:ssä pelaajia palautellaan ilokaasun ja nesteytyksen voimalla.
Lopulta Hyvönen on itsemurhan partaalle ja joutuu mielisairaalaan, josta kuntoutuminen alkaa.
Mitä tulee urheilijan uraan, samaan tapaan kuin esimerkiksi Kiira Korven ja Minna Kaupin kirjassa kuvataan, koittaa hetki, jolloin kilpailemisen liekki sammuu ja ura on valmis loppumaan.
Kirja on herättänyt jonkin verran keskustelua siitä, että taasko on syntynyt jääkiekkokirja, jossa mässäillään juhlimisella ja päihteillä.
Itse pidin kyllä Hyvösen tarinaa kirjan arvoisena. Se avaa jääkiekon/huippu-urheilun äärikovaa maailmaa yksittäisen pelaaajan näkökulmasta. Kirjassa puhutaan päähenkilön tunteista ja tuntemuksista varsin syvällisesti ja riipaisevastikin.
Jotakin samaa näissä kaikissa urheilukirjoissa on lajista riippumatta kun ihmisen/urheilijan herkkyys, fyysiset ja henkiset voimavarat, kunnianhimo sekä kilpailun armottomuus yhdistyvät saman ihmisen kohdalla.
Jääkiekkokirjojen sarjassa Hyvösen kirja vertautuu eniten Marko Jantusen kirjaan. Jantunen myös esiintyy Hyvösen kirjan sivuilla. Molemmat sankarit ovat myös sittemmin löytäneet töitä jääkiekon parista ja hyvä niin.
Marika Lehto 2020: Häkissä – Hannes Hyvösen tarina. Wsoy, Helsinki.