Osallistuin kolmen vuoden välein järjestettävään XXII World Congress on Safety and Health-kongressiin Singaporessa tällä viikolla. Tässä kirjoituksessa jaan muutamia ajatuksia ja aiheita tuosta tapahtumasta. Koska tapahtuma on massiivinen noin 3000 hengen tilaisuus, kirjoitukseni jää pakostakin osittaiseksi ja pintapuoliseksi raapaisuksi. Tavoitteeni on kuitenkin kertoa, mistä maailmalla tällä hetkellä puhutaan työsuojeluun liittyen.
Tapahtuman visuaalista ilmettä.
Tapahtuma ei ole tieteellinen vaan käytännöllinen. Tavoite on jakaa tietoa käytännöistä ja menettelytavoista, joilla työturvallisuutta voidaan parantaa. Vaikka fokus onkin työsuojelussa, sisältöä voi suomalaisesta perspektiivistä soveltaa paitsi työturvallisuuden, myös työhyvinvoinnin edistämisen sekä työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Tämä siksi, koska työsuojelun ”konsepti” kansainvälisissä yhteyksissä koostuu työhön liittyvästä turvallisuudesta, työterveydestä, sekä hyvinvoinnista.
Robotti ja pikkurobotti tapahtuman näyttelyosastolla.
Viestintäasioita
Työelämän kehittämisessä viestintä on keskeisessä roolissa, onhan monessa suhteessa kyse mallien, toimintatopojen ja käytäntöjen levittämisestä ja viestimisestä. Siksi viestintää käsiteltiin tapahtumassa monessa yhteydesssä. Esityksissä tuli esiin, että ajankohtaista tällä alueella on tarinoiden kertominen sekä tietenkin sosiaalisen median hyödyntäminen eri tavoin. Monessa suhteessa viestintää koskevat sisällöt tuntuivat tutuilta yleisemmistä yhteyksistä, joita voi seurata esim. sosiaalisesta mediasta.
Viestinnän suhteen tilannetta kuvattiin niin, että ennen käytettiin asiantuntijoita ja luentoja ja puhuttiin ”ylhäältä alas”. Nyt puhutellaan yksilöitä ruohonjuuritasolla ja vertaisten joukossa. Viestinnästä on myös tullut nopeampaa ja lyhyempää. Tätä kuvaa erään luennoitsijan sanonta siitä, että ennen heillä tehtiin 20 minuuttia pitkiä videoita, nyt minuutin kestäviä. Läpi kongressin nähtiin hienoja videoita osana esityksiä ja tapahtumassa myös palkittiin työsuojeluuun liittyviä videoita.
Viestintään liittyvät myös työsuojelun perustelut. Itse tei huomion, että työturvallisuuteen panostamista perusteltiin muutamissa yhteyksissä perhesyillä. (Riipaisevan videon kera).
Work accidents hurt your family most.
Tähän perustelulinjaan harvemmin törmää harvemmin esimerkisi Suomessa, jossa sosiaaliturva turvaa paremmin toimeentuloa. Keskusteluissa kongressisssa näkyikin laajemmin painotus, että ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää niissä maissa, joissa sosiaaliturva on puutteellista.
Maailmanjärjestöt ja Suomen puheenvuoro
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n johtaja Nancy Lepping korosti puheessaan tuttuja asioita, johtamista ja työturvallisuuden ongelmiin liittyviä kustannuksia, jotka oli laskettu globaalilla tasolla. Hän totesi Olof Palmemaisesti, että tuloksia saadaan kun on johtajuutta ja tahtoa.
When there is leadership and will – there is a way.
Puheessa kiinnitettiin huomioita siirtolaistyöläisiin sekä naisten ja nuorten asemaan. Nuorten asia oli laajemminkin kongressin teemana. Paikalle oli kutsuttu yli sata nuorta eri puolilta maailmaa, joilla olo oma osuutensa ja roolinsa ohjelmassa.
Lepping totesi myös, että työturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan parempaa dataa ja mittareita. Tätä työtä tehdäänkin parhaillaan kansainvälisissä järjestöissä. Luulenkin, että digitalisoituvassa maailmassa nimenomaan datasta ja sen hyödyntämisestä tullaan käymään runsaasti keskusteluja ja asiassa mennään eteenpäin.
ISSA:n pääsihteeri Hans-Horst Konkolewsky lanseerasi puheessaan jo pidempään valmisteilla olleen Vision Zero–ohjelman, joka on globaali strategia työturvallisuuden parantamiseksi.
ISSA:n pääsihteerin Hans-Horst Konkolewskyn puhe.
Tavoitteena on, hankkeen nimen mukaisesti, että kaikki työelämään liittyvät tapaturmat, haitat ja ammattitaudit voidaan välttää ennaltaehkäisevin toimin. Konkolewsky kuvasi strategiaa ennemmin prosessiksi kuin päämääräksi.
Suomen Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila kertoi Suomessa tehdyistä laskelmista liittyen työtapaturmiin sekä huonoihin työoloihin. Ministeri kertoi myös tavoitteesta tehdä Suomen työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.
Ministeri Mattilan puhe.
Miten saaada yritykset kiinnostuman työturvallisuudesta?
Taloudellisten hyötyjen lisksi esityksissä korostettiin kilpailullisuuden merkitystä. Työnantajat haluavat olla alansa parhaita ja erityisesti vastuulliset työnantajat haluavat olla liidereitä. Julkisuus kirittää parantamaan yritysten omaa toimintaa työturvallisuudenkin alueella.
Suomessakin puhutaan paljon siitä, että johtaminen on tärkeää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden alueella. Yksinkertainen lähestymistavan muutos nostaa johtamisen merkityksen vieläkin suurempaan rooliin. Voidaaan nimittäin todeta, että:
Työtapaturmat ovat esimerkkejä epäonnistuneesta johtamisesta.
Näinpäin sanottuna en muista Suomessa asiasta puhutun. Todettiin, että sääntöjä tarvitaan, mutta säännöt eivät estä kaikkia tapaturmia. Työturvallisuuskulttuurin rakentaminen on tehokkaampi tapa ennaltaehkäisyssä. Todettiin myös, että
turvallisuuskulttuuri ja liiketoimintakulttuuri ovat usein erillisiä, vaikka näin ei pitäisi olla.
Digitaalisuus ja 4. teollinen vallankumous
Iso teema kaikessa työelämään liittyvässä on tällä hetkellä digitaalisuuden ja robotiikan kehittyminen, sekä näiden vaikutukset työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin alueella. Laajemmin puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Tapahtumassa tähän tematiikkaan liittyi useampia sessioita. Seuraavassa poimintoja tähän alueeseen liittyvistä esityksistä.
Digitaalisten innovaatioiden nähdään luovan mahdollisuuksia taloudelliselle kasvulle, kilpailukyvylle ja myös paremmalle turvallisuudelle. Näkökulmat ovat tuttuja, kuten IoT, tekoäly, robotiikka laajennettu todellisuus ja niin edelleen.
Toisaalta kehitys luo uusia työllisyyden malleja lisäten esimerkiksi joustavuutta, virtuaalisuutta, joukkoistamista, pilvessä työskentelyä, kysynnän mukaan työskentelyä seä digitaalista työvoimaa.
Kehitys luo myös uusia korkean ammattitaidon ammattiryhmiä, kuten erilaisia cyber-turvallisuuden asiantuntijoita tai big-datan käsittelyn ammattilaisia.
Riskien varalta vakuuttaminen pitää ajatella uudestaan. Työnantajuus muuttuu ja on jopa epäselvää, kuka tulevaisuudessa on työnantaja. Uudet työntekijäryhmät eivät välttämättä ole vakuutettuja nykyisissä sosiaaliturvajärjestelmissä.
Vakuutusjärjestelmien laajuutta pitää ajatella muun muassa seuraavista lähtökohdista:
- vakuutuksen aikaan ja paikkaan liittyvä kattavuus
- yleisen ja ammattiin liittyvän riskin erottaminen toisistaan
- tulee ottaa käyttöön uudenlaisia turvallisuuden monitorointijärjetelmiä, jotka toimivat etäältä
- yksityisyydestä tulee huolehtia
Miten käy ihmistyölle ja sen turvallisuudelle?
Koneiden jyrätessä työmarkkinoille ihmisten vahvuuksiksi mainittiin muun muassa seuraavat: uteliaisuus, luovuus, luottamus, inhimillisyys, empatia, kriittinen
Ihmisen vahvuusalueita.
Robotiikka vähentää työvoiman tarvetta, mutta vaikutukset ovat erilaisia eri aloilla. Se vaikuttaa ammattirakenteisiin ja siten työturvallisuuden riskeihin. Joustavuuden lisääminen työntekijyydessä on myös merkittävä tekijä.
Jos tulevaisuudessa ihmiset työskentelevät aikaisempaa enemmän robottien kanssa, keskeistä on se, kumpi asettaa työtahdin. Työtahdin kiristyminen olisi selkeä uhka työturvallisuuden näkökulmasta.
Teknologinen kehitys voi myös köyhdyttää työtä sekä individualisoida sitä tavalla, jossa tiimin tai esimiesten tarjoama tuki heikkenee.
Digitaalisen työpaikan menestystekijöitä ovat mm. digitaalisen työntekijäkokemuksen kehittäminen, digitaalisen kulttuurin tulisi myös yhdistää ja osallistaa työntekijöitä.
Eräässä esityksessä oli tehty skenaariota eri toimialoilta vuonna 2027.
Esimerkiksi kaupan alalla pidettiin todennäköisenä, että kauppa käydään pääosin erilaisten alustojen kautta ja paikallisesti on toteutettu logistiikkajärjestelmä, joka kuljettaa tavaraa. Jäljellä olevat kaupat ovat lähinnä ”showroomeja”.
Tämän kehityksen seuraukana kaupan alan työ muuttuu. Kone-ihminen työparityöskentely lisääntyy, epätyypilliseen aikaan työskentely sekä työn pirstaloituminen lisääntyvät myös. Työn kollektiivinen luonne vähenee, koska henkilöstömäärä vähenee ja henkilöstöä rotatoidaan voimakkaasti.
Myöhemmin kaupan alan riskit painottuvat erityisesti logistiikkaan. Itsenäiset tavaraa toimittavat työntekijät joutuvat tällöin ratkaisemaan itse työvälineisiin, työtahtiin ja työaikaan liittyviä ongelmia. Työntekijät myös kilpailevat aikaisempaa enemmän keskenään.
Algoritmien ohjaama työ ei välttämättä ota huomioon olosuhteita kentällä. Toimituksista vastaavat työntekijät saattavat myös joutua kohtaamaan asiakkaiden tyytymättömyyttä.
Cameron Stevens esitti tarinan muodossa näkymän tulevaisuuden työelämään. Tarina meni jotakuinkin näin:
Anturit tunnistivat ongelman tuotantolaitoksessa. Tekoäly analysoi erilaisten korjaus-vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Tämän jälkeen etsittiin vialle freelance-korjaaja tarkoitukseen sopivalta alustalta. Valinnan perusteeksi oli mahdollista tarkastella korjaajan osaamisia ja hänen aikaisemmilta työkeikoilta saamaansa palautetta . Tämän jälkeen maksu suoritettiin blockchain-tekniikkaa hyödyntäen, korjaaja meni paikalle, tarvittavat vara-osat toimitettiin dronella.
Esimerkki kuvaa melko hyvin sitä, miten tekniikka tulee mukaan ja auttaa erilaisissa työtehtävissä. Kaikki esimerkiki olevat yksittäiset tekniikat ovat olemassa.
Alustalta on löytynyt tehtävän suorittamiseen sopiva asiantuntija.
Mitä tulee palautumiseen digitaalisen ajan työssä, todettiin, että työssä pitää myös olla ”off”-aikoja, jotka käytännössä voisivat olla mahdollisuuksia olla poissa verkostaa. Myös ”digilomaa” ehdotettiin.
Lopuksi
Itse pidin kongressissa esitelmän, jossa tarkasteltiin julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden työhyvinvointia eri maissa. Esityksen johtopäätös oli, että työskentelysektori ei kansainvälisessä perspektiivissä ole merkittävä jakolinja työhyvinvoinnin suhteen. Joissakin maissa eroja voi olla, mutta erot eivät ole systemaattisia.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen konferenssi osoitti, että uuden ajan (robotiikan, digitalisaation) työturvallisuudelle aiheuttamien haasteiden edessä ollaan hieman neuvottomia. Muutoksen nopeudesta eikä vaikutuksista ei kenelläkään ole varmuutta. Tulevaisuuteen tähystetään esimerkiksi eri alojen asiantuntijoiden arvioiden perusteella.
Tulevaisuus on monelta osin tuntematon. Kuitenkin tuntuu siltä, että tietoisuus siitä, minkälaisia työturvallisuuden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kysymyksiä tulevaisuuden työelämään liittyy, lisääntyy koko ajan alan asiantuntijoiden keskuudessa.
Varmaan on se, että nämä asiat ovat tiiviisti agendalla lähivuosina. Sitä enteilee myös seuraavan tämän kongressin teema vuonna 2020, joka on ”Prevention in the connected age”.
