Pari vuotta sitten keskustelin erään yliopistotutkijan kanssa julkaisemisesta eri foorumeilla. Mieleeni jäi hänen toteamuksensa: “Jos juttua ei saa mihinkään muuhun paikkaan, se laitetaan yliopiston blogiin.”
Kuvitellaan, että olet asiantuntija ja haluat kertoa laajalle yleisölle uudesta ideastasi tai uudesta näkökulmasta ajankohtaiseen asiaan. Valitsetko julkaisufoorumiksi blogin vai asiantuntijakirjoituksen laaja-levikkisessä sanomalehdessä?
Molemmissa julkaisufoorumeissa on puolensa.
Blogi on mahdollista julkaista yhtä nopeasti kuin saat ajatuksesi kirjoitettua (ellet käytä puheentunnistusta). Kukaan ei estä kirjoituksen julkaisemista, jos kyseessä on oma blogisi. Voit myös kuvittaa juttusi itse. Ja voit päättää omavaltaisesti kirjoituksesi laajuuden. Mikään muu kuin oma harkintasi ei pidättele sisältöä.
Toisaalta voit tarjota juttua sanomalehteen ja se ehkä julkaistaan. Julkaisemista säätelee lehden toimitus. Lehtijutun julkaiseminen saattaa kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Sanomalehtien kirjoitusten pituus on määritetty tarkasti, toisissa lehdissä juttua toimitetaan, ja tämä muuttaa juttusi sisältöä.
Julkaisukynnyksestä johtuen, blogissa julkaistun postauksen taso voi olla alempi kuin sanomalehdessä julkaistun kirjoituksen. Mutta blogikirjoituksen tason ei tarvitse olla alempi, sen päättää kirjoittaja tai yhteisö, jonka blogista on kysymys.
Blogin luonne voi vaihdella, se voi olla esimerkiksi selkeä keskustelunavaus, pohdinta tai jopa (laajennettu) kysymys. Sanomalehdissä asiantuntijan kirjoitus on usein kannanotto tai näkemys puheena olevaan aiheeseen.
Teoriassa blogin lukijakunta on laaja, kuka tahansa internetiin pääsevä maailmassa, joka ymmärtää kieltäsi, voi lukea juttusi. Käytännössä laajan lukijakunnan saaminen blogille ei ole helppoa.
Isoilla sanomalehdillä on laaja lukijakunta. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä lue juttuasi lehdestä. Etkä todennaköisesti koskaan saa tietää, kuinka moni on todella lukenut juttusi. Sanomalehden lukijakunta saattaa olla erilainen kuin blogisi lukijakunta.
Blogia voi jakaa ja sitä voi markkinoida itse. Siitä voidaan käydä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Voit itse viritellä keskustelua eri näkökulmista. Juttuusi voidaan palata senkin jälkeen, kun lehdessä julkaistu juttu on kauan sitten palanut saunan pesässä.
Optimaalisessa tilanteessa juttusi julkaistaan sekä ”oikeassa” lehdessä että lehden verkkoversiossa, josta sitä on helppo jakaa. Siksi on yllättävää, että osa isoistakin suomalaisista sanomalehdistä julkaisee asiantuntijakirjoituksia vain paperilehdessä. Näin jutun hyödyntäminen jää kertaluonteiseksi ja vajaaksi.
Molemmilla julkaisufoorumeilla on siis puolensa. Mutta jos media haluaa pysyä maailman muutoksessa mukana, sen tulisi varmistaa, että sisällöt eivät jää paperille vaan löytyvät myös verkosta jaettavassa muodossa. Asiantuntijan kannattaa kirjoittaa blogeja ja julkaista yliöitä sanomalehdissä, juttujensa kohderyhmästä ja tavoitteista riippuen.
