Työhyvinvointi on kannustin

work

Suomessa keskustellaan vilkkaasti työllisyysasteen parantamisesta. Maan hallituksen tavoitteena on kohottaa työllisyysastetta. Keskustelussa huomio on kohdistettu erityisesti työhön osallistumisen kannustimiin ja kannustinloukkuihin. Viimeksi mainittuja aiheuttavat sosiaalietuuksien yhteensovittaminen ja verotus.

Aiheen ympärillä käytävä keskustelu indikoi, että työhön osallistumispäätös perustuisi pitkälti harkintaan valintojen taloudellisista seurauksista. Työhyvinvointiin liittyvät näkökulmat eivät juuri ole esillä keskustelussa.

Esimerkki työurakeskustelusta

Rahalla on merkitystä, mutta ihmisten päätöksiin ja valintoihin vaikuttavat muutkin tekijät.

Eläkkeelle siirtymistä koskien laaja tutkimusnäyttö kertoo, että työhyvinvoinnilla on vaikutusta siihen, missä määrin työntekijät haluavat jatkaa työuraansa. Yksi keskeinen perustelu työelämän kehittämiselle onkin viime vuosina ollut työurien pidentäminen.

Työurien pidentämistavoitteen vuoksi eläkejärjestelmää on uudistettu. Taloudellisia kannustimia on muutettu työssä jatkamista tukevaan suuntaan. Samaan aikaan on kuitenkin tiedostettu laajalti, että tarvitaan myös työelämän kehittämistä.

Työhyvinvoinnilla on merkitystä laajemminkin

Työhyvinvoinnin voidaan kuitenkin olettaa vaikuttavan myös laajemmin työntekijöiden valitessa työn ja sosiaaliturvan välillä. Tämä näkökulma ei juurikaan painotu nykyisessä kannustinkeskustelussa.

Paluu perhevapaalta työelämään houkuttaa enemmän, jos työpaikalla johtaminen on kunnossa. Työttömänä oleva työnhakija tarttuu mieluummin työpaikkaan, jossa tietää ilmapiirin olevan hyvä. Perheellisellä vaaka kallistuu helpommin työhön osallistumisen kannalle, jos työpaikan toimintatavat tukevat työn ja perheen yhteensovittamista. Pendelöijän kohdalla joustamattomat työajat ja jäykkä etätyökulttuuri eivät kannusta osallistumaan työelämään, jos toimeentulon saa muutenkin.

Kun työntekijä tekee valintojaan työmarkkinoilla, päätökset perustuvat moniin eri tekijöihin ja niistä muodostuvaan kokonaisuuteen. Taloudellinen hyöty ei välttämättä käännä ajatusta työhön osallistumisen suuntaan, jos työpaikalla on merkittäviä työhyvinvointiongelmia.

Toisaalta hyvä työhyvinvointi saattaa lukita päätöksen työhön osallistumisen suuntaan, vaikka ”kannustimet” eivät niin merkittävät muuten olisikaan.

Yksittäisille työpaikoille työhyvinvointi on kilpailutekijä kilpailtaessa osaajista. Koko yhteiskunnan tasolla työhyvinvointi lisää työhön osallistumista ja näin työllisyysastetta. Kannustinkeskustelussa olisikin hyvä pitää esillä myös työhyvinvoinnin tärkeyttä työhön osallistumisen kannalta.

Kuva: Unsplash.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *