Tunnekartasto – Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä

nummenmaa

En enää muista, miten päädyin lukemaan tätä kirjaa. Yleensä saan kirjavinkit lukemistani kirjoista tai mediasta, kirjasuosituksista ja erilaisista listoista. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä erityisesti tietokirjojen kohdalla kirjat johtavat helposti toisiin kirjoihin. Joka tapauksessa olen tyytyväinen, että tämä kirja tuli luettua. 

Kirjan kirjoittanut Lauri Nummenmaa on Turun yliopiston nuori menestynyt tutkija, joka toimii lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen apulaisprofessorina. Hän on maan johtavia aivotutkijoita ja suosittu luennoitsija.

Kirja kertoo monipuolisesti tunteista. Tämä on kyllä melko laimeasti sanottu, sillä niin kattavan kuvan siitä, mihin kaikkiin inhimillisen elämän osa-alueisiin tunteet liittyvät, kirja antaa.

Pohja luodaan tarkastelemalla aivojen toimintaa, ihmislajin kehitystä, tietoisuuden muodostumista sekä järjen ja tunteiden vuorovaikutusta.

Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Emme pärjää pelkällä järjellä ja monet asiat päätetäänkin tunteiden avulla. Kirjan esimerkin mukaan tunteet ovat norsu, joka vie meitä voimakkaasti eteenpäin, ratsastaja (järki) yrittää ohjata norsua mahdollisimman viisaasti.

Myönteiset tunteet (onni) viestivät, että ympärillämme on kaikki hyvin, välittömät vaarat eivät uhkaa meitä ja voimme rentoutua. Mielihyvä ja onni vapauttavat kehon. Mielihyvän ja onnen tavoittelusta tulee ongelmia, jos ne johtavat esimerkiksi ylipainoon.

Inho suojelee meitä bakteereilta ja taudinaiheuttajilta. Hajuaistimme on esimerkiksi tottunut huomaamaan mädäntyneen ruoan. Sylkirefleksi tai oksentaminen liittyvät samaan asiaan jos epämääräinen ruoka pääsee suuhun tai mahaan asti. Inhon kohteet voivat olla myös kulttuurisesti määrittynyttä moraalista inhoa.

Pelko keskittää huomiokykymme ja voimavaramme vaarojen kohtaamiseen. Pelko yrittää suojella meitä ikäviltä yllätyksiltä. Pelko saa meidät tarkkailemaan valppaammin ympäristöämme ja sieltä tulevia vaaroja. Näin itse puolustautuminen on tarvittaessa helppoa.

Pelko on myös haitallista, sillä saatamme pelätä vaikkapa hammaslääkäriä niin, että jätämme ajan varaamatta. Pelko myös lamauttaa järjen keskittämällä voimavaramme eloonjäämiskamppailuun. Pelkääviä ihmisiä on helppo ohjailla, tästä on kyse ns. pelolla johtamisessa.

Tunteet tarttuvat, sillä voimme eläytyä toisten ihmisten iloon ja hätään. Kyky eläytyä toisen tunteisiin on mahdollisesti kehittynyt helpottamaan kanssakäymistä ja yhteistyötä.

Onnen ja iloisuuden leviäminen ryhmässä parantaa ihmisten mielialaa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siksi työpaikkojen tiimien ja muiden yhteisöjen on kenties tarpeen tehdä toisinaan jotakin muutakin yhdessä kuin työtä.

Viha on puolustusjärjestelmä, joka suojelee meitä toisten henkisiltä ja fyysisiltä hyökkäyksiltä. Moraalinen viha taas on kehittynyt suojaamaan yhteisöjä ja niiden tärkeinä pitämiä arvoja. Häpeä saa meidät tuntemaan pahoin jos rikomme yhteisön moraalista koodia.

Digitaalisen maailman häpäisy- ja vihakampanjointi aikaansaa moraalista tuohtumusta. Tämä katalysoituu siitä, että moraalikoodin rikkominen  aiheuttaa moraalisia tunteita herkemmin kuin koodin noudattaminen. Lisäksi internetin anonymiteetin takaa on helpompaa esittää negatiivisia kommentteja kuin kasvotusten.

Pahaa käsittelevässä kappaleessa puretaan huolella syitä aggressiivisen käyttäytymisen taustalla. Sukupuoli, ikä ja rikoshistoria ennustavat väkivaltaista käyttäytymistä, mutta persoonallisuuden piirteet vain vähän.

Matala empatiakyky tai kyky kytkeä empatia pois päältä on väkivaltaisen käyttäytymisen edellytys. Ihmisellä on synnynnäinen valmius väkivaltaan. Osa väkivallasta koetaan oikeutetuksi: esimerkiksi sodassa on oikeus tappaa vastapuolen taistelijoita.

Kirja on hieno esimerkki tieteen popularisoinnista. Tieteellisen tutkimuksen havaintoja linkitetään sivu toisensa jälkeen arkielämän tilanteisiin ja elämän perusasetelmiin. Eikä yhtään tylsästi!

Kirja sopii hyvin johto- ja esimiestehtävissä toimiville, joissa tunteiden ymmärtäminen on tärkeää. Kirja ei ole ihan keveimmästä päästä olevia tietokirjoja, mutta toisaalta ei kyllä häiritsevän raskaskaan. Kun monissa tätä aihepiiriä leikkaavissa kirjoissa riittää pakene tai taistele-reaktion selittäminen, tämä kirja sukeltaa huomattavasti syvemmälle.

Kirja on myös hyvä opas nykypäivän vahvasti tunteisiin liittyviin teemoihin, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuviin repiviin keskusteluihin tai poliittisen kentän nopeisiin liikkeisiin.

Lauri Nummenmaa 2019: Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *